2017 PLAYOFF 5 OTTELURAPORTTI

Viides peli. Tilanne 2-2. Jos yhtään edellisiä pelejä olette seuranneet, niin tiedätte ettei tänäänkään ole mitään joutavaa ajankulua tarjolla, vaan todella hyvää lätkää. Mielenkiintoinen sarja ollut siinäkin mielessä, että kaikki voitot on otettu vieraskaukaloissa. Mutta tänään kelkka kääntyy. Nimittäin Hermes uskaltaa pelata. Hyökätään ja pidetään peli viihdyttävänä, vaikka kaveri kuinka sumputtaisi. Se on hienoa. Se on meidän pelitapa ja sen lisäksi että se toimii, sitä jaksaa katsoa. Tänään kotikaukalossa ei varmasti anneta mitään ilmaiseksi, eikä paineta jarrua. Tähän keskiviikkoon on osunut Kokkolaan varsin monta hyvää pelitapahtumaa päällekkäin. Nibacos ja Tiikerit pelaavat tahoillaan, joten nyt ei ole urheiluväelle oikein otteluohjelmat suosiollisia. Onneksi näitä sattuu aika harvoin ja yleensä Kokkolassakin on mahdollista seurata kaikkia lajeja varsin monipuolisesti. Mutta mehän tullaan hallille vaikka pihalla olisi helle ja hyvät talkoot tarjolla. Miks? No siks että livelätkää ei voita mikään, paitsi live playofflätkä. Siitä ehkä osoituksena illan yleisömäärä, yli 1500. Sitä muuten kehtaa vähän kehaistakin.

Vahtivuorossa tänään Laakso, joka esitti Espoossa jälleen kerran varsin varmoja otteita. Ykkönen normaalissa koostumuksessa, hallikin tuttu ja vastustaja edelleen Espoo United. Peli käyntiin. Joko tänään aloitettais passailemalla ja varovasti? Ei, ei todellakaan vaan taas mentiin päästä päähän kunnon sykkeellä, muutama minuutti. Tässä vaiheessa Hermes piti kiekkoa maalinsa takana ja vaihtoi ukko kerrallaan kaikessa rauhassa. Valkopaidat odottelivat tämän aikaa keskialueella poteroissaan, eli ei tässä vaiheessa kovin kauaa ollut kaverilla aktiivinen karvaus teemana. Vieraan passivoituminen tosin sopi meille, alkoi meinaan tulla vierasvahdille töitä. Kiekollisena Espoo toki tuli edelleen terävästi ja yhtäkkiä Laaksokin joutui töihin. Eipä tosin tainnut tulla tuo tilanne yllättäen, sen verran varmasti tilanne hoitui. Illan ensimmäinen ylivoima vihellettiin kotijoukkueelle, kun jo useita eriä hakusalla ollut vaihtovirheen raja ylittyi. Kapitänin porukka pyöritti hyrrää kaikessa rauhassa, välillä Ikosen viivarastin kautta käyttäen. Ja mikäs siinä on hätäillessä, kun tietää että Kangas tekee kuitenkin lopulta maalin. Markkulan ja Nättisen esityöstä kiekko lirui ihanan hitaasti vierasmaaliin ja halli räjähti. Pelattu 09.46, tilanne 1-0. Maalin jälken näytti jo siltä, että vastustajalla olisi pelihuumori hiukan hukassa. Satunnaiset kaukolaukaukset olivat sellaisia, että Laaksokin jo katseli ihmeissään notta tuleeko ne perille vai ei. No, heti kun tällaisia rupeaa satuilemaan, niin jouduttiin hiukan ottavaksi osapuoleksi. Tai no, Espoo piti alueella kiekkoa, mutta eivät ihan maagisille paikoille päässeet. Erän viimeisille minuuteille vieraat lisäsivät liikettä ja jouduttiin parille pitkällekin. Hermes kuitenkin vei loppusekunneilla vielä pelin meripäätyyn, mutta sitten hiukan kuriton ratkaisu, josta Espoo iski vastaan ja niin vain näytti, että tauolle lähdettäisiin tasalukemista. Mutta ei, maali hylättiin, koska kello oli käynyt hetken väärin päin ja käsiajanoton mukaan oltiin yliajalla. Jos aiemmin on tullut sanottua, että lätkässä kaikki on mahdollista, niin nyt se on pakko uskoa. Huh huh, mitä tässä vielä nähdään.

Toiseen erään oli lupa odottaa herännyttä Espoota, nimittäin ainakin niiden valmennus pääsi käyntilämpöön kellosekoilun takia. Muutaman minuutin jälkeen tosin pannu kiehahti sen verran, että oltiin alivoimalla. Minuutti odoteltiin, ennenkuin alkoi tapahtua. Espoo syötteli nelikon reikäjuustoksi, mutta mutta, meillä on vielä se Laakso. Nyt veti nuorukainen kyllä muutaman maagisen ja pari perusvarmaa aika hyvään paikkaan. Siihen se valkoisten ylivoima sitten kuivui, nyt pitäisi saada oma peli taas käyntiin. Momentum oli kuitenkin vahvasti vierailla ja melkein erän puoliväliin asti oltiinkin hiukan purjeessa. Ennen mainoksia kuitenkin rakennettiin sen verran kriittinen tilanne uimahallin päätyyn, että Tirronen joutui hiukan puolivahingossa luistelemaan maalia päin katkaistakseen pelin. Loyals kannusti välillä muuten reilusti myös vastustajan valmentajiakin, mielestäni erinomainen osoitus urheiluhengestä. Mainosten jälkeen päästiin taas rytmiin. Sanoisin että Huovisen läpiajoa estävä mailahäirintä oli aika rajoilla, mutta tällä kertaa laillisella puolella. Seuraavassa Hermeksen maalintekotilanteessa sitten otettiin kovuutta vastaan oikein kunnolla. Eipä tämä tosin hetkauta, sillä tässä vaiheessa kautta ollaan valmiina ja myös vastataan huutoon. Vieraat kuitenkin pyrkivät nyt tasoitukseen varsin päättäväisesti. Se että tasoitus tuli räkäisesti pomppimalla jonkun ruodosta, kuuluu myös playoffeihin. Mistä lie pomppasi, mutta pomppasi ja ajassa 33.51 peli oli lukemissa 1-1. Valkoinen vyöry jatkui ja nyt Laakso piti jumalrintoja pinnalla. Tässä vaiheessa vieraiden aitiossa oli eloa ja meteliä kuin karnevaaleissa. Peli painettiin meidän päätyyn ja sitä kautta maalille koko ajan. Viimeiselle kakkoselle lähdettiin ja olipas muuten väärä vaihto lähellä, onneksi vain lähellä. Kivinen rakensi pientä kulmavääntöä hyökkäyspäähän ja niin vain Espoo hölmöili itsensä alivoimalle. Upi katseli vieraiden kouhotusta kaikessa rauhassa ja pisti Nättiset jäälle. Kelloon jäi aikaa sekunti ja jotain osia, kun tilanne kirjattiin 2-1. Ylivoimamaali, tekijänä sanoisinko vihdoinkin Markkula, Kankaan ja Appelgrenin rakentamasta loistopaikasta. Voi kerta kaikkiaan että maistuu hyvälle. Miettikää nyt vieraita. Luulit edellisen erän loppuun tasoittavasi, luulit vieväsi peliä koko erän, otat tyhmän jäähyn ja sitten lähdetkin maalin jälkeisen aloituksen jälkeen miettimään koppiin, että miten tää ny taas näin menikään.

Aika hyvin siellä oli asiat puitu, koska jo 15 sekunnin pelin jälkeen mentiin videoille. Potkumaaliako lie tutkittiin mutta nyt arvuuteltiin myös mitä sykemittari näyttäisi jos tämäkin hylättäisiin. Ei hylätty. Ajassa 40.15 tilanne 2-2. Näin ei voi erän alkuun nukahtaa. Vieraat jatkoivat painetta kuin ylivoimalla ja liikaahan niitä olikin, taas. Tästä siis meille ylivoimaa ja aika maukas hetki katkaista kaverin hyvänolontunne. Nyt kesti hetki ennenkuin saatiin touhu käyntiin, mutta saatiin sentään yksi hyvä paikkakin. Ei sen kummempaa ja tasaviisikoin mentiin. Espoo jatkoi hallintaa ja rakensi loistavan tekopaikan, mutta nyt oli Viikilä kyllä kreivin aikaan paikalla. Vähän ennen erän puoliväliä ajettiin Laakson päälle todella raukkamaisesti. Sen verran Espoon touhuilu on tuttua, että molari osasi odottaa tätä, eikä loukkaantumista nähty. Todella säälittävää, etenkin kun tietää ettei Suomessa ole näistä tapana pistää kaveria pakettiin. Ylivoimalla ei saatu kuin yksi tekopaikka ja pikku huolimattomuuden kautta pääsi kaveri jopa alivoimamaalin hakuun. Tästä selvittiin ohilaukauksen säikähdyksellä. Seitsemän minuutttia aikaa jäljellä ja sähköä, sitä riitti, nimittäin seuraavaksi alivoimalle joutui kotijoukkue. Espoo rakensi ja nyt ensimmäisen avopaikan tylsytti Sikstus. Kyllä punainen taisteli hienosti, mutta kolme sekuntia ennen täyttymystä kiekko lyötiin kotirysään. Ajassa 55.16 tilanne 2-3. Vajaa vitonen jäljellä, nyt tarvittiin Hermesraivoa. Espoo on ollut hankala johtoasemassa ja niin se oli nytkin. Hiukan hankalammaksi tilanne rakennettiin ottamalla jäähy. Sen verran vähän oli aikaa jäljellä, että tasoitus pitäisi tehdä alivoimalla. Viimeinen minuutti menossa, kun valkopaita hukkaa kiekon Kankaalle, joka pääseekin punnertamaan maalille. Palkintona hyökkäyspään aloitus. Aikalisä ja veskari pois. Aikaa jäljellä 56 sekuntia. Tähän maali ja otan kyllä pipon pois päästä. Ensimmäisen tilanteen vieraat kuljettavat ulos alueelata, mutta paitsion jälkeen aloitus keskiympyrästä. Näin Laakson pakko palata maalille. Aloitusvoiton jälkeen hiukan huolimattomuutta, jonka Laakso paikkaa. 11 sekuntia, oman pään aloitus, ei riitä.

Sarjan kummallisuus jatkuu, eli jo viides vierasvoitto. Tätä on syytä jatkaa, nimittäin pari on katkolla perjantaina Espoossa. Tiukkaahan se tulee olemaan, sillä kyllä vastustaja on kova. Mutta niin on Hermeskin. Tänään muutama pieni nukahdus, joista osasta kaveri rankaisi. Hermot pysyivät kohtalaisen hyvin kurissa ja se tulee olemaan vieraskentällä yksi avain. Jos annetaan kaverin hermoilla, voidaan iskeä ylivoimalla. Molempien ylivoima on niin hyvää, ettei hyväänkään alivoimaan kannata liikaa luottaa. Tänään sai paria tilannetta lukuunottamatta pelata kovaa, toivottavasti Espoossa linja pitää 60 minuuttia, niin saadaan sarjan arvoinen peli. Se mistä pidetään kiinni on, että lauantaina pelataan Kokkolassa. Mikäs nimittäin olisi juuri sopivan suolaista ellei game seven kotona. Peukut pystyyn, onnenkoru napaan ja etäkannustus täysille niin päästään vielä lauteille.

22.3.2017/ K