OTTELURAPORTTI HERMES – SAPKO

Ystävänpäivän vieraaksi oli tänään ajeltu Kokkolaan Savonlinnasta asti. Aina on kiva kun joku käy kylässä, vaikkei Hermes kenties se ihan mukavin isäntä olekaan. Kun huomioidaan vielä, että K-Rauta Dream Builder Areenalla on aina varsin runsaslukuinen katsojajoukko, niin noinkohan viihtyvät. Sellaisessa iskussahan kotijoukkue tällä hetkellä on, että joka ainoasta kotimatsista me odotamme kolmea pistettä ja tietenkin sitä, että kentällä annetaan kaikki mitä tarvitaan tai vaaditaan, vähän riippuen siitä mitä vastustaja saa aikaan. Kokoopanossa pientä eloa, tärkeimpänä että Kestilä is back. Tämä on luokiteltava hyväksi uutiseksi.

Maalilla jatkaa Jukuri. Ykkonen tänään Virtanen–Kivinen–Paulaharju, pakkiparina Pälve–Sikstus. Ennen ottelua kuitenkin jäällä köpötteli legendaarinen Hermespakki Marko Kotajärvi, tällä kertaa otteluisännän edustajana aloituskiekkoa pudottamassa. Peli käyntiin ja jo 36 sekunnin kohdalla vieraat vaihtoivat maalivahtia. Erikoinen tilanne sillä mitään ei jäällä tapahtunut, ei edes laukauksia, ehkä se kyllästyi. No, tätä ei kotijoukkue ruvennut kauheasti miettimään vaan vei kiekkoa päättäväisesti kohti meripäätyä. Illan ensimmäinen rangaistus vihellettiin kotijoukkuelle reilun kahden minuutin jälkeen, eli taas vähän tapahtumarikkaampi alku. Ei Savonlinnalaisten ylivoima kovin kummoista ollut, joten ei jouduttu oikein edes taistelemaan. Vieraiden peli parani tasaviisikoin, mutta ensimmäinen todella hyvä paikka oli Kestilällä, joka pääsi hiipimään nokikkain vierasvahdin kanssa. Pienen vieraiden painostuksen jälkeen syöteltiin Sammalmaa sellaiseen paikkaan, että seurauksena Hermeksen ylivoima. Kenties pikkuhiljaa maalijyvän löytänyt hyökkääjä on jo merkattu papereihin, eikä uskallettu ottaa riskiä. Ylivoiman ensimmäinen puoliminuuttinen tuotti tolpasta ulos kimmonneen kiekon. Jatkoa odoteltiin, mutta tämä kakkonen kuivui. Pienessä valkopaitojen otteessa mentiin eteenpäin ja vähän jouduttiin pitkilläkin puhaltamaan. Mitään varsinaisia maalipaikkoja ei SaPKo saanut luotua, mutta meidän päässä touhasivat kuitenkin ja sehän taas haittaa meidän maalintekoa. Tähän saatiin helpotusta ylivoiman muodossa, eli muutama minuutti ennen erätaukoa oli oiva tilaisuus iskeä. Rulla pyöri nyt maltilla, jopa niin, että parikin hyvää vetopaikkaa vaihdettiin syötöksi aivan suotta. Viimeinen minuutti mentiin täysillä viisikoilla, mutta vauhdin lisäksi tässä erässä oltiin vielä molemmin puolin aika tiiviinä, joten tauolle nollilla.

Toisen erän alkajaisiksi pelattiin kotipäädyssä melkein neljä minuuttia, sitten nähtiin maali. Väline joka maaliin liukui oli tosin Hermeshyökkääjä, mutta osoite oli oikea, eli vieraspään kehikko. Tätä ei merkattu pöytäkirjaan, joten vuorostaan ohjat käsiinsä ottanut kotijoukkue haki edelleen ottelun avausmaalia. Tiivis peli jatkui edelleen ja tänään olivat myös maalivahdit siinä vireessä, että ties vaikka ottelu jäisi vähämaaliseksi, jopa yhden maalin peliksi. No en usko, näissä on yleensä sellainen trendi, että jos nollilla mennään ja toinen maalaa, niin sitten alkaa heilua. Olen tosin ollut usein väärässä, myös ja varsinkin jääkiekkopeleihin liittyvissä asioissa. Kun ei paikoille päästy niin molempiin päihin rakennettiin maskin takaa heiteltyjä inhokiekkoja. Näissä saa aina olla tarkkana. Markkula esitti taas oivaa puolustuspään pelaamista, eli tämä kultakypärä ei ole kirikiekkoa kärkkyvä pisterohmu, vaan puolustaa joukkueelle ja hyökkää silti tehokkaasti. SaPKon pahan näköinen kolmeykkönen hyytyi, kun Pälve heittäytyi syöttökiekon eteen mahalleen ja hautoi sitä juuri sopivan ajan, samalla liukuen pelivälineen kanssa ohi tilanteesta. Ihan erän loppuun kotijoukkue sai hyvän mylläkän, mutta niin vain nollilla soitettiin toinenkin erä päätökseen.

Kolmas erä alkoi jälleen hiukan vieraiden otteella ja nähtiinpä yksi poikkisyötöstä yliohjaus, joka ei noin läheltä maalia pitäisi olla edes matemaattisesti mahdollista. No, tiede on rajoittunutta, lätkässä taas on kaikki mahdollista, joka tapauksessa kotimaali varjeltui nyt varsin täpärästi. SaPKo pääsi heti perään jo toistamiseen kaksykköseen, mutta Jukuri ei tuosta häkeltynyt. Jo seuraavassa tilanteessa Hermeksen paine aiheutti huokauksen, kun kiekko lipui vain hitusen ohi maalista. Hyökkäyspään aloituksessa annettiin aplodit toiselle päätuomarille. Valveutunut yleisö on perillä myös taitoluistelusta, joten kaatumiseen päätynyt hyrräseepra huomioidaan vaikeusasteen mukaan aina reilusti. Viides kymmenminuuttinen lähti käyntiin nollilta, en muista milloin viimeksi. Kotijoukkue sai pitkän painejakson, mutta sitkeän tiiviisti vieras pani kampoihin. Viimeisillä mainoksilla molemmat koutsit varmasti pyrkivät pitämään joukkojensa ajatukset tiukasti asiassa, sillä seuraava maali, se olisi kenties varsin isossa roolissa. Viimeiselle vitoselle lähdettäessä paikattiin linjureiden toimesta hiukan jäätä vierasmaalin edustalta ja kaikki 652 katsojaa yrittivät tasata hengitystä. Peli jatkui ja Kestilän syötöstä Sammalmaa melkein läpi. Sitten takertui kaksi pelaajaa toisiinsa ja hetken päästä peli puhallettiinkin poikki. Ei kuitenkaan rangaistuksia ja nyt mentiin päästä päähän. Yhtäkkiä niitä hyviä maalipaikkoja ja nämä nollaavia torjuntoja alkoi suorastaan sadella. Viimeiselle minuutille mennessä jouduttiin aika pitkän paineen jälkeen heittämään vielä pitkä, nippa nappa tosin, mutta vihelletty..Vielä yksi Jukurin loistopelastus ja sitten summerille. Eli 60 minuuttia mentiin ilman maaleja. Tämähän tarkoitti jo yhtä pistettä. Ja jälleen jatkoaikaa.

Huhtala-Kestilä-Pälve. Ja aloitusvoitolla lähdetään, Huhtala saman tien vaihtoon, Sammalmaa jäälle ja keskeltä karkuun. Loistava kuvio. Mutta kun alettiin jo nostella käsiä, vihellettiin pilliin. Väärä vaihto. Voi kerta kaikkiaan. Oikea tuomio, ei voi tällä kertaa mitään, edes Hermeslaseilla. Kolmella neljää vastaan ja SaPKo lataa tähän erikoistilanteeseen aikalisän kautta kenties jotain erikoistaktiikkaa. Hyvin pyörineen alivoiman aikana Jukuri torjuu kerta toisensa jälkeen, mutta sitten jää aivan yksin ja mahdoton on mahdotonta. Niinpä toinen piste tänä iltana lähtee vieraiden mukaan.

Olihan hieno lätkämatsi, vaikkei maaleja nähty kuin yksi ja sekin väärään maaliin. Taas pelattiin aika tiivis ottelu, eikä oikein missään vaiheessa kylmännyt. Se on hyvä merkki, etenkin kun tänään oltiin hiukan kuitenkin enemmän vastaanottavassa roolissa, ehkä juuri lopputuloksen verran. Pelithän jatkuvat kotiluolassa jo ylihuomenna, eli perjantaina, kun vieraaksi saadaan LeKi. Tulossa varmasti hyvä ottelu, sillä tänään selkäsaunan Espoossa saanut vierailija voi haluta täällä yrittää jotain erilaista. Mehän tiedetään ettei ne onnistu, mutta tullaan katsomaan ja huutamaan pisteet kotiin. Oikein Hyvää Ystävänpäivää vielä kaikille, olkaa toisillenne.

14.2.2018/K

Ottelutilastot