27.10.2013 Hermes – Pyry 6-1 (0-1, 6-0, 0-0)

IHO RIKKI

 Lumet suli ja saatiin syksy. Tämähän ei tietysti kiekkofania haittaa, koska pelit ja jatkot suoritetaan sisätiloissa. Ansaitun voiton jälkeen oli viikko kulutettu treenaamalla hiukan normaalista poikkeavissa oloissa ja hyviä uutisia saatiin kun sairastupa alkoi pikkuhiljaa tyhjentyä. Odotetun paluun kaukaloon teki Kapteeni Anttila. Poissa Arima, syynä ensimmäinen kahdesta pelikiellosta. Vieraita saatiin taulukon kärkipäästä, kun edellisenä iltana Kalajoelta pisteet hakenut Pyry luisteli kaukaloon. Punavaloa, huiskaa ja joukkueet jäälle.

Maalissa jatkoi Sivonen. Kaverilla taasen vääränkätinen kassari, joiden kanssa on joskus ollut vähän ongelmia. No, tämä ei kenties kauheasti hämännyt tällä kertaa, mutta muuten saatiin alkuun hiukan pelailla omissa. Peli aloitettiin kuitenkin jotenkin varman tuntuisesti, ikäänkuin oltaisiin haettu tuntumaa. Tämähän kuulostaa fiksulta ja homma toimikin aika hyvin. Varsin vähän maalipaikkoja luotiin, mutta muutama kova laukaus silti. Heti ensi minuuteilta tarjottiin kaverille mahdollisuus keskustella henkeviä. Sen virheen tekivätkin, että rupesivat höpöttelemään, kyllähän meidän ukoilla juttua riitti. Myös fyysistä otetta haettiin alusta asti hyvin. Tämähän oli muodostumassa kiekkopeliksi. Kaverin jalka ja siinä sivussa myös kiekko, liikkui varsin mallikkaasti, kun meillä tuntui kuitenkin hiukan vieläkin syöttöjen laatu olevan siellä päin. Mitään aivan katastrofaalista ei saatu aikaiseksi, ennenkuin sitten demonstroitiin mitä se ”tullaan kuin Sokoksen ovista” tarkoittaa. Kello pysähtyi aikaan 06.57 ja tilanne 0-1. Tiedossa oli, että näistä ei oltu seottu. Ongelmia on tullut kun kaveri kiilaa peliin mukaan, ei niinkään jos menevät alussa johtoon. Eikä nytkään. Hermes jatkoi raastamista ja vastustajan kenties hiukan myöhään tansseissa vipattanut jalka alkoi painaa. Tauolle kuitenkin maltillisessa tilanteessa, kenties erän perusteella hiukan altavastaajana.

Toiseen erään on aiemmin kohdistettu niin paljon huomiota, että nyt toivottiin jotain kenties ajantappoa ja jopa tasoitusta. Kaverilla alkoi kuitenkin hiukan ote lipsua ja peli muuttui rikkonaiseksi. Lyhyen ylivoiman aikana luisteli Kapteeni Anttila vahingossa kaverin molaria hipoen ja tästähän tuli kauhea kalapaliikki. Normaalia tietysti, mutta kyllä maalivahdin suojelemiseksi annettu poikkarikin on jäähyn arvoinen. Se kuitenkin jäi viheltämättä ja mentiin tasavajaalla. Tämän aikana ei juuri kummempaa, mutta tasakentällisillä pelatessa Sippola otti painit Kokkolassakin esiintyneen Suomen kanssa ja ensimmäinen suihkupari poistui näyttämöltä. Sen verran hereillä tuomaristo kuitenkin oli, että löysi aloittajan ja Hermes ylivoima alkoi. Kun hetikohta toinenkin Pyryläinen otti penaltin, oltiin kahden miehen ylivoimalla. Kyllähän tästä nyt pitää jo maali tehdä. Kotijoukkue pitikin hyvin kiekkoa, vaikka kaveri saikin purkuja aikaiseksi. Kiekko viivaan, kolmikko vähän auki, levitys, mutta sitten liian pitkään kestänyt seuraava syöttö esti maalinteon. Vierasvahti veti yhden huipputorjunnan, mutta saatiinhan se punalamppukin lopulta syttymään. Asialla Rissanen. Nyt oli painetta maalia kohti ja sieltähän se kiekko kaivettiin. Esityöt merkattiin Pallassalolle ja mielestäni varsin ryhdikkään pelin pelanneelle Väkiparralle. Peli alkoi kääntyä meille, vaikka yhden pienen hortoilun seurauksena joutui Sivonen vetämään läpiajossa pidemmän korren. Tämäkös sytytti yleisön ja joukkue jatkoi energistä puuhastelua. Kun vaihteeksi pakin tontilla pelannut Heinonen vapautti Toskalan laidasta irti, hassutti tämä kiekon verkkoon spurtin päätteeksi ja mehän johdettiin. Jiihaa! Kellossa 33.24. Eikä aikaakaan kunToskalan aloitteesta Anttila näytti pelinrakentelutaitojaan ja Kärnä oli nokikkain veskarin kanssa, joka sai kaivaa jo kolmannen kiekon selkänsä takaa. Aika 35.33 ja kaverilla iho rikki. Maalia juhlinutta Kärnää vaihtoaition edessä ajellut Pyryläinen suohkuun. Aika roskainen temppu, vaikkakaan ei nyt ehkä aivan niin dramaattinen kuin miltä näytti… No, kun vitosen yv tarjotaan se pitää käyttää. Ja voi pojat, mehän käytettiin. 35.58 4-1, asialla Pallassalo. 37.17 5-1, maalintekijänä taas Kivinen. Rauhottais nyt vähän etteivät vie johonkin Murmanskiin palelemaan tuittuilevien taikureiden kanssa. Tämä riitti sitten myös vierailijoiden molarille ja maila lensi vaihtoaition lattialle. Aika nopeasti pääsi vaihdokki torjuntatöihin, tämän takasi täysin kotijoukkueen hallintaan siirtynyt ote ja aina vain jatkuva jäähy. Parin torjunnan jälkeen jäi sitten kulma auki ja Anttila pisti miinuskulmasta kiekon persauksen kautta maaliin. Ei näin. Numerot 6-1 ja kello 39.23. Tässä vaiheessa maiskuteltiin jo kymppien rikkomista, mutta loppunumeroiksihan nämä jäivät. Tauolla sai makkaraakin jonottaa ihan tosissaan, mutta työ palkittiin ja sinappihuuruinen peruseväs siirtyi ääntä kohti.

Kolmas erä olikin sitten aika lässähtänyt esitys aiheesta jääkiekko. Pakkopullaa. Molemmat tiesivät että peli oli pelattu. Hermes ei missään vaiheessa, no ehkä kerran, antanut kaverille siimaa. Sivonen esitti kuitenkin jälleen yhden paraatin ja tilanne pysyi ennallaan. Puolen erän hujakoilla Kivisen taklaus oli ilmeisesti liikaa ja taas oli yksi pari jäältä pois. Ei tuostakaan mitään tappelua saatu aikaiseksi, mutta tuomarin ratkaisu oli tämä. Loppu mentiinkin surffaillen ja joukkueet tulivat jäälle jo hyvissä ajoin ennen summeria. Game over.

Tärkeät pisteet. Kotivoitto ehjällä suorituksella. Hyvä kuri. Siinäpä joitain poimintoja. Montakin onnistujaa, mutta jos nyt jotain taas hatusta kaivaa niin:
#31    Voitti maalivahtipelin 100-0. Isot torjunnat estivät paniikin.
#2    Epäilin ja olin väärässä. Vaikka välillä mentiin hiukan rajojen ylikin, niin pyrkimys oikeiden asioiden tekemiseen on vahva.
#11    Mitättömän pieni häivähdys pelaamattomuudesta alussa, sen jälkeen sitä mitä joukkueeseen tuo parhaimmillaan.
#13    Väittäisin että vastasi suurelta osin keskustelukerhojen ylläpitämisestä. Näillä ja tietysti tehoilla kaverin pakka sekaisin.

Illan saldona kolme pistettä ja melko varmasti kaksi pelikieltoa. Tämä tarkoittaisi sitä, että seuraavassa pelissä huilaavat Arima, Sippola ja Kivinen. Ei kenties sellainen kolmikko jonka puuttumista ei huomaisi, mutta näillä mennään sano rillaaja. Vastustaja seuraavaan peliin takaa ainakin sen, että muille jakautuvaa vastuuta piisaa. Ensi lauantaina nimittäin pelataan klo.17.00 ja vastustajaksi saapuu S-Kiekko, joka on muuten sarjakärki. Eli varsin mehukas päänahka tarjolla. Jos pihatyöt kiinnostaa niin ne kannattaa tässä välissä tehdä alta pois niin pääsee peliin. Joukkue on nyt iskussa ja kotiluolasta aletaan rakentaa meille viihtyisää tilaa. Ja se rakkaat jääkiekon ystävät, se on näkemisen ja kokemisen arvoista. Hyvää työviikkoa kaikille. Lauantaina nähdään.

27.10.2013/ K