Historia
KESKI-POHJANMAAN JUMALRINNAT
TIIVIS JOHDATUS perinteikkään kokkolan HERMEKSEN TARINAAN
Kokkolalaisen jääkiekkoilun tarina alkaa, jopa yli 100 vuoden takaa, tunnetun kokkolalaisen urheilufiguurin Ranskassa tekemän jääkiekkouran muodossa. Jussi “Verner” Björk valmistui liikunnanopettajaksi 1912 ja jatkoi opintojaan Pariisissa, toimien samalla urheiluhierojana. Urheilun monilahjakkuutena ja pikaluistelijana meriittejä niittänyt Jussi Björk draftattiin pelaamaan jääkiekkoa Club de Patineurs de Paris-nimiseen joukkueeseen. Seura oli silloisen jääkiekkoilevan Euroopan ehdotonta eliittiä ja Björk sen paras sekä nopein luistelija. Varsinaisesti jääkiekon Kokkolaan toi 1940-luvun puolivälissä helsinkiläislähtöinen Fred Geitel. Helsingin Karhu-Kissojakin perustamassa ollut Geitel muutti työn perässä Kokkolaan ja herätti kiinnostusta harjoitellessaan Rautatientorin luistinradalla.
Club des Patineurs II kansainvälisessä turnauksessa Ranskan Luchon-Superbagnéresissa Helmikuussa 1914. Kuvassa Kokkolan Jussi Björk on kolmas vasemmalla.
Innostus tarttui kaupungin palloilu- ja urheiluseuroihin (KPV, GBK ja JYMY), jotka ottivat jääkiekon ohjelmiinsa. Marraskuussa 1947 GBK kutsui Ruotsin jääkiekkoliiton edustajan Skellefteåsta kertomaan lajista syvällisemmin. Kevättalvella 1952 KPV kolkutteli jo Mestaruussarjan portteja, mutta suomensarjan pohjoislohkon voittajana joukkue ei, jostain syystä (Suomen Jääkiekkoliiton sanelemana), päässyt karsimaan SM-sarjaan noususta. Seuraavana vuonna 1953, 1. marraskuuta, GBK:n ja KPV:n jääkiekkoilijat kokoontuivat Hotelli Seurahuoneelle yhdistääkseen voimansa ja perustettiin jääkiekon erikoisseura Kokkolan Hermes.
Vasta perustettu Hermes talvella 1953-54.
Seura nimettiin antiikin Kreikan jumalten tuulennopean sanansaattajan mukaan. Ukkosen jumalan poika oli myös urheilun suojelija. Uudet pelipaidat oli jo tilattu GBK:n käyttöön lahden takaa Skellefteåsta ja fuusion yhteydessä ne otettiin Hermeksen käyttöön. Näin joukkue sai tunnuksikseen syvän punaisen värin, valkoiset raidat ja nelisakaraiset tähdet. Hetkeä myöhemmin asuun liitetyn perinteikkään nimilogon suunnittelusta vastasi Nils-Ole Bjon. 1950-luvun lopulla peliasu muovautui nykymuotoonsa: tähditetty punainen nuttu sini-valkoisilla raidoilla.
Kuvassa Lasse Saimasen pelipaita jääkiekkomuseon kokoelmista.
Toimintansa alkuaikoina Hermes pelasi Suomensarjaa (myöhemmin I-divisioona, nykyisin Mestis) sijoittuen aina kärkikolmikkoon, kunnes kuudentena toimintavuotenaan tapahtui nousu Mestaruussarjaan (myöhemmin SM-Liiga) kaudeksi 1959-60. Toisen kerran Hermes pääsi kisaamaan maan pääsarjassa kaudella 1966-67. Menestys ei ollut mainittavaa ja urheasta taistelusta huolimatta molemmat visiitit ylimmällä sarjatasolla jäivän yhden kauden mittaisiksi. Kovassa seurassa kilpaileminen sekä luonnonjäiden armoilla harjoittelu veivät veronsa. Muistoksi toiselta Mestaruussarjakaudelta tosin jäi upea Champion -purukumivalmistajan keräilykorttisarja, joissa esiteltiin silloiset “liigajoukkueet”.
Keräilykortteissa poseerasivat mm. Matti Välikangas (vas.) ja Vesa Kartsalo
1970-luku sujui aaltoliikkeessä I-divisionan ja jopa III-Divisioonan välillä. Kaupungissa satsaukset jääkiekkoon hiipuivat ja puitteiden kehitys jähmettyi paikoilleen. Tutut kilpakumppanit, kuten Kärpät, Sport ja Jyp, menivät menojaan jäähallien valmistuessa. Oikean suuntainen askel otettiin vuonna 1977 kun tekojää valmistui urheilupuistoon nykyisen jäähallin paikalle. 1980-luku vietettiin pitkälti II-divisioonan merkeissä, mutta suunta oli nousujohteinen. Juniorityötä kehitettiin, saatiin mallia sponsorituloihin ja ennen kaikkea syksyllä 1987 valmistui kauan odotettu jäähalli.
Kaj Luokkala (vas.) ja Olli lehtimäki
1990-luku oli Kokkolassa kiekkobuumin aikakausi.
SIIHEN ANTOIVAT AINEKSIA MM. FAZER-LIIGAN (I-DIVISIOONA) VOITTO, LIIGAKARSINNAT JA HUIPPUPELAAJAT
Vuosikymmenen alussa kokkolalainen jääkiekkoyleisö sai uudet sankarit kaukaloon. Väriä joukkueeseen toivat mm. tšekkiläiset maajoukkuemiehet ja suomalaiset, Liigaa pelanneet, taiturit. Menevä kiekko imi kansaa lehtereille ja paluuta I-divisionaan vuonna 1993 oli todistamassa 3 106 maksanutta katsojaa (4.4. 1993 Hermes – Kiekko-Vantaa). 1990-luku kokonaisuudessaan oli kokkolalaisen kiekkobuumin aikakausi. Siihen antoivat aineksia mm. Fazer-liigan (I-divisioona) voitto, Liigakarsinnat ja huippupelaajat. Maaliskuussa 1998 pelattiin ikimuistoinen SM-liigakarsinta Kokkolan Hermeksen ja Oulun Kärppien välillä. Joukkueet nokittelivat toisiaan vuorotellen, kunnes Kärpät kuittasi ottelusarjan 5. ottelussa Raksilan jäähallissa. Edellisessä ottelussa Hermes huudatti 3 388 hengen yleisöä jatkoaikamaalilla 5-4.
2000-luvulle tultaessa Fazer liiga/I-divisioona vaihtui Mestikseksi ja Hermes kuului sarjan vakiokalustoon. Ajanjakson valopilkkuina mainittakoon Mestiksen pronssimitalit kausilta 2000-01 ja 2003-04. Synkin hetki koettiin kaudella 2006-07 kun vauhtia oli taas haettava alemmalta sarjatasolta. Kaiken lisäksi talousvaikeudet pakottivat Hermeksen luopumaan Suomisarjan paikastaan ja jopa miettimään toimintansa edellytyksiä. Konkurssin jälkeen seura joutui aloittamaan sanalla sanoen ”alusta”. Tämä tarkoitti toiminnan jatkamista III-divisioonassa omien A-nuorten voimin ja organisaatio oli rakennettava uudelleen.
Kuten on todettu monissa muissakin yhteyksissä, ei intohimon synnyttämät perinteet ja perinteiden synnyttämä intohimo tukahdu noin vain. Uudelleen rivinsä koonnut Hermes nousi suoraan kahdessa kaudessa takaisin suomisarjaan (2010) ja alkoi hioa toimintaansa jälleen salonkikelpoiseksi. Kaudella 2014-15 seura selvitti tiensä Suomisarjan finaaleihin, joka päättyi karvaasti Joensuun Jokipoikien juhliin.
Hermes oli pelannut kyseistä kautta Jääkiekkoliiton suurennuslasin alla sen etsiessä täydennystä ylemmälle sarjatasolle. Jääkiekkoliitto vakuuttui siinä määrin Hermeksen toiminnasta, puitteista, menestyksestä ja yleisöpohjasta, että antoi seuralle mahdollisuuden palata Mestikseen kaudelle 2015-16. Tämä oli merkittävä tunnustus tehdystä työstä ja palkittiin uurastus, jota toiminnan uudelleen järjestäminen vaatii. Kuten edellä mainittiin: mitään ei synny ilman intohimoa.
Kokkolan Hermes jatkoi taistelua perinteikkäässä peliasussaan, perinteisin tunnuksin – uudistunein voimin.
Lähteet:
Peltoniemi, Artikkeleja, Hermes 50 vuotta -juhlajulkaisu, 2003
Björkstrand & Frilund, Föregångare – Edelläkävijä, GBK 85 år, 2010
Peltoniemi, Peltoniemi, Kentala, Kuusela, KPV juniorit, Kalahallin hiekasta noussut.. : sanoja ja numeroita 80-vuotiaasta seurasta
